Opas

4 prosentin sääntö

FIRE-laskennan perusta — mutta toimiiko se Suomessa? Käymme läpi alkuperäisen tutkimuksen, kritiikin ja suosituksemme suomalaiselle sijoittajalle.

Mistä 4 %:n sääntö tulee?

Finanssineuvoja William Bengen julkaisi vuonna 1994 tutkimuksen, jossa hän analysoi historiallista dataa vuodesta 1926 eteenpäin. Hän tutki, kuinka suuren osan salkustaan eläkeläinen voi nostaa vuosittain niin, ettei pääoma lopu 30 vuodessa.

Myöhemmin Trinity University julkaisi laajemman Trinity-tutkimuksen (1998), joka tarkasteli 4 %:n nostoa 50/50-salkulla (osakkeet ja joukkolainat) 30 vuoden aikajänteellä historiallisen datan perusteella.

Ydinlöydös

4 %:n nostoprosentilla salkku säilyi noin 95 %:ssa historiallisista 30 vuoden jaksoista USA:ssa. Ei siis kaikissa.

Epäonnistumiset keskittyivät jaksoihin, jotka alkoivat juuri ennen pitkää laskumarkkinaa tai korkean inflaation kautta — erityisesti 1960-luvun puolivälissä alkaneisiin jaksoihin.

Eri nostoprosenttien turvallisuus

NostoprosenttiArvioSelviytyminen 30v1M€ salkulla/kkPääoma
3 %Erittäin konservatiivinen99 %+2 500Kasvaa
3,5 %Konservatiivinen98 %2 917Yleensä kasvaa
4 %Standardi (Trinity-tutkimus)95 %3 333Vaihtelee
4,5 %Maltillinen riski88 %3 750Usein laskee
5 %Korkea riski77 %4 167Usein 0

Selviytymisprosentit historiallisiin USA-markkinoihin perustuen. Tulevaisuus voi erota.

Kritiikki ja Suomi-erityispiirteet

USA-data, ei Suomi-data

4 %:n sääntö perustuu USA:n markkinoihin ja dollariin. Suomalaiselle sijoittajalle sopivampi lähestymistapa on globaali hajautus (VWCE, IWDA), mikä hieman laskee historiallista tuottoa mutta parantaa turvallisuutta.

30 vuoden horisontti vs. varhainen eläköityminen

Jos firetät 40-vuotiaana, horisonttisi on 50+ vuotta — ei 30. Pitkemmällä horisontilla turvallisempi nostoprosentti on 3–3,5 %, ei 4 %. Bengen itse on myöhemmin sanonut 4,5 %:n olevan turvallinen, mutta vain 30 vuoden horisontilla.

Tuottojen järjestysriski

Sama keskimääräinen tuotto voi johtaa täysin eri lopputulokseen riippuen siitä missä järjestyksessä hyvät ja huonot vuodet osuvat. Jos salkku romahtaa heti ensimmäisinä eläkevuosina samalla kun nostat rahaa, se ei ehdi toipua. Juuri tämä kaatoi 4 %:n säännön 1960-luvun puolivälissä alkaneilla jaksoilla.

Suomen verotus

Jos 4 % tarkoittaa 30 000 €/v nostoja, maksat pääomatuloveroa voitto-osuudesta — 30 % alle 30 000 euron pääomatuloista, 34 % ylittävältä. FIRE-numerosi pitää siis laskea bruttotarpeesta, ei netosta.

Suomen työeläke pehmentää riskiä

Toisin kuin USA:ssa, Suomessa kertyy lakisääteistä työeläkettä joka alkaa noin 65-vuotiaana riippumatta siitä lopetitko työt aiemmin. Salkkusi ei siis tarvitse kantaa loputtomiin — sen täytyy kantaa eläkeikään asti. Tämä on suomalaisen FIRE-laskennan aliarvostetuin tekijä.

Inflaatio

4 %:n sääntö olettaa inflaatiokorjatut nostot — eli nostat 4 % + inflaation verran vuosittain. Suomessa inflaatio on ollut historiallisesti noin 2 %. Tämä sisältyy jo historiadataan.

Suosituksemme suomalaiselle

Käytä 3,5 % laskennassa, ei 4 %

  • → Varhainen eläköityminen tarkoittaa pidempää horisonttia kuin 30 vuotta
  • → Globaalit markkinat vs. pelkkä USA — hieman konservatiivisempi tuotto-oletus
  • → Verotus syö osan nostoista — laskennassa käytä bruttolukua
  • → Ylimääräinen marginaali antaa mielenrauhaa markkinavaihteluissa

3,5 %:n sääntö: FIRE-numero = vuosikulut (brutto) × 28,6

Esimerkki: 2 500 €/kk netto → noin 36 000 € brutto/v → FIRE-numero noin 1 030 000 €

Kysymyksiä 4 %:n säännöstä

Onko 4 %:n sääntö turvallinen Suomessa?
Alkuperäinen tutkimus perustuu USA:n markkinadataan 1926–1992. Suomalaiselle sijoittajalle, joka sijoittaa globaalisti (VWCE, IWDA), historiallinen data on lähellä USA:n lukuja. Mutta jos firetät 40-vuotiaana, horisonttisi on 50+ vuotta — suosittelemme 3–3,5 %:n nostoprosenttia enemmän pelivaran vuoksi. Suomessa lakisääteinen työeläke pehmentää riskiä, koska salkun ei tarvitse riittää loputtomiin.
Missä tilanteissa 4 %:n sääntö on epäonnistunut?
Trinity-tutkimuksen mukaan 4 %:n nosto onnistui noin 95 %:ssa historiallisista 30 vuoden jaksoista — ei kaikissa. Epäonnistumiset keskittyivät jaksoihin, jotka alkoivat juuri ennen pitkää laskumarkkinaa tai korkean inflaation kautta, erityisesti 1960-luvun puolivälissä alkaneisiin jaksoihin. Ilmiötä kutsutaan tuottojen järjestysriskiksi: jos salkku romahtaa heti ensimmäisinä eläkevuosina samalla kun nostat rahaa, se ei ehdi toipua.
Mikä on Trinity-tutkimus?
Trinity-tutkimus (Cooley, Hubbard & Walz 1998) on Trinity Universityn julkaisema analyysi, joka tarkasteli 4 %:n nostoa 50/50-salkulla (osakkeet ja joukkovelkakirjat) 30 vuoden horisontilla. Se on se tutkimus johon 4 %:n sääntö perustuu. Myöhemmät päivitykset ovat pitäneet 4 % pääosin voimassa 30 vuoden horisontilla, mutta kritiikkiä on esitetty siitä että nykyiset korkotasot ja arvostuskertoimet eroavat tarkastelujaksosta.
Pitääkö verot huomioida FIRE-numerossa?
Kyllä — ja tämä unohtuu usein. Jos haluat 2 500 €/kk nettona, tarvitset bruttona noin 3 571 €/kk (30 % vero). Vuodessa 42 857 €. FIRE-numero 3,5 %:n säännöllä on 42 857 / 0,035 = 1 224 000 €. Pelkillä nettoluvuilla laskeminen antaa liian pienen FIRE-numeron. Huomaa kuitenkin että vero menee vain voitto-osuudesta, ei koko nostosta.
Laske FIRE-numerosi →FIRE Suomessa →FIRE-opas →

Tarkistettu 20.7.2026 · Lähde: Trinity Study (Cooley, Hubbard & Walz 1998), Bengen 1994. Historiallinen data ei takaa tulevaa kehitystä.