Opas

OST ja ulkomaiset osingot

Osakesäästötilin suurin ansa ei ole talletusraja eikä ETF-kielto. Se on tämä — ja se jätetään mainitsematta useimmissa vertailuissa.

Ulkomaisen osingon lähdeveroa ei hyvitetä osakesäästötilillä missään tilanteessa. Verohallinnon ohje käyttää juuri tuota sanamuotoa — mikä on verotuksessa poikkeuksellisen ehdoton ilmaisu.

Arvo-osuustilillä sama lähdevero hyvitetään Suomen verotuksessa. Käytännön ero: ulkomaisen osingon kokonaisvero voi OST:llä nousta 45 prosenttiin, kun arvo-osuustilillä se on noin 25,5 prosenttia.

1 000 euron amerikkalainen osinko

Osakesäästötili

Osinko brutto1 000 €

USA:n lähdevero 15 %−150 €

Tilille jää850 €

Hyvitys Suomessa0 €

Vero nostettaessa (30 %)−255 €

Käteen lopulta595 €

Kokonaisvero noin 40 %

Arvo-osuustili

Osinko brutto1 000 €

USA:n lähdevero 15 %−150 €

Suomen vero (85 % × 30 %)−255 €

Lähdevero hyvitetään+150 €

Käteen745 €

Kokonaisvero noin 25,5 %

Yksinkertaistettu esimerkki. OST:n vero realisoituu vasta nostettaessa ja lasketaan tuoton suhteellisesta osuudesta, joten todellinen ajoitus riippuu tilin tilanteesta.

Miksi hyvitystä ei saa

Syy on lainsäädännön rakenteessa, ei virheessä. Osakesäästötilillä saatua osinkoa ei veroteta osinkona vaan osakesäästötilin tuottona, ja tuotto verotetaan vasta kun nostat varoja.

Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen toimii hyvittämällä ulkomaille maksettu vero siitä verosta, joka samasta tulosta Suomessa maksetaan. Mutta koska osinkoa ei koskaan verotettu Suomessa osinkona, ei ole sitä veroa josta hyvitys tehtäisiin. Verohallinnon ohjeen mukaan tilin tuottoa on aina osingon nettomäärä — brutto miinus ulkomainen lähdevero. Lähdevero yksinkertaisesti katoaa.

Sama koskee sijoitusvakuutuksia. Se ei siis ole OST:n erityisongelma vaan yleinen piirre tuotteissa, joissa verotus lykätään nostohetkeen.

Miten tämä kierretään

Ratkaisu ei ole luopua osakesäästötilistä vaan käyttää sitä oikeaan tarkoitukseen. Jaa omistukset näin:

OST: kotimaiset osakkeet

Suomalaisista osingoista ei peritä lähdeveroa lainkaan, joten ongelma ei synny. Nordea, Sampo, Kone, Orion — näille OST on ylivoimainen, koska osingot uudelleensijoitetaan verottomana tilin sisällä.

OST: ulkomaiset kasvuyhtiöt jotka eivät maksa osinkoa

Jos osinkoa ei ole, lähdeveroa ei ole. Osinkoa maksamattomat kasvuyhtiöt sopivat osakesäästötilille erinomaisesti, koska koko tuotto tulee arvonnoususta jonka verotus lykkääntyy nostoon.

AOT: ulkomaiset osinko-osakkeet

Tänne kuuluvat amerikkalaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset osinkoyhtiöt. Arvo-osuustilillä lähdevero hyvitetään, ja lopputulos on sama 25,5 % kuin kotimaisella osingolla.

Huomaa että mikään ei estä pitämästä molempia tilejä rinnakkain. Osakesäästötilejä saa olla vain yksi, mutta sen lisäksi voi hyvin olla tavallinen arvo-osuustili.

Vastakkainen näkökulma

Rehellisyyden nimissä: lähdeverohaitta ei ole aina ratkaiseva. Osakesäästötilin sisällä osinkoja ei veroteta lainkaan, joten koko nettosumma jää kasvamaan korkoa korolle. Riittävän pitkällä sijoitusajalla verolykkäyksen etu voi kumota lähdeverohävikin.

Nyrkkisääntö: jos horisontti on muutamia vuosia tai aiot nostaa osingot kulutukseen, ulkomaiset osinko-osakkeet kuuluvat arvo-osuustilille. Jos horisontti on parikymmentä vuotta eikä nostotarvetta ole, ero kapenee. Mutta kotimaisilla osakkeilla ja osinkoa maksamattomilla kasvuyhtiöillä saat OST:n edun ilman tätä kompromissia — miksi ottaisit haitan jos sen voi välttää?

Kysymyksiä lähdeverosta

Hyvitetäänkö ulkomaisen osingon lähdevero osakesäästötilillä?↓

Ei. Verohallinnon ohje on tässä poikkeuksellisen ehdoton: osakesäästötilillä olevan ulkomaisen yhtiön osakkeiden perusteella saadusta osingosta perittyä lähdeveroa ei voida missään tilanteessa hyvittää verovelvollisen verotuksessa. Arvo-osuustilillä lähdevero sen sijaan hyvitetään Suomen verotuksessa, jolloin et maksa veroa kahdesti. Tämä on osakesäästötilin merkittävin yksittäinen heikkous.

Kuinka paljon veroa ulkomaisesta osingosta menee OST:llä?↓

Ensin lähdemaa pidättää lähdeveron, tyypillisesti 15 % verosopimuksen nojalla. Sen jälkeen kun nostat varoja tililtä, maksat Suomeen pääomatuloveron tuoton osuudesta. Pörssisäätiön mukaan ulkomaisen osingon kokonaisvero voi osakesäästötilillä nousta 45 prosenttiin tai jopa sen yli. Arvo-osuustilillä sama osinko verotetaan lähtökohtaisesti 25,5 prosentilla — saman verran kuin kotimainen osinko.

Voiko lähdeveron hakea takaisin lähdemaasta?↓

Periaatteessa voi, mutta käytännössä ei kannata odottaa hyötyä. Yhdysvaltojen ja Ruotsin tapauksissa pidätys on jo lähtökohtaisesti verosopimuksen mukainen 15 %, joten liikaa perittyä ei ole. Jos palautusta jostain syystä saa, sekin verotetaan osakesäästötililtä nostettuna tuottona. Hakuprosessi jää kokonaan sijoittajan itsensä vastuulle.

Mitkä osakkeet sopivat osakesäästötilille?↓

Kotimaiset osakkeet, koska niistä ei peritä lähdeveroa lainkaan. Lisäksi ulkomaiset kasvuyhtiöt jotka eivät maksa osinkoa — jos osinkoa ei ole, lähdeveroa ei ole, ja tilin verolykkäys toimii täydellä teholla. Ongelmallisin yhdistelmä on ulkomainen osinko-osake osakesäästötilillä.

Miksi tämä sääntö on olemassa?↓

Kyse on lainsäädännön rakenteesta. Osakesäästötilillä saatua osinkoa ei veroteta osinkona vaan osakesäästötilin tuottona, ja tuotto verotetaan vasta nostettaessa. Koska osinkoa ei koskaan verotettu osinkona Suomessa, ei ole myöskään sitä veroa josta lähdevero voitaisiin hyvittää. Verohallinnon ohjeen mukaan tilin tuottoa on aina osingon nettomäärä, eli bruttomäärä vähennettynä ulkomaisella lähdeverolla.

Kumoaako korkoa korolle -etu lähdeverohaitan pitkällä aikavälillä?↓

Voi kumota, jos sijoitusaika on riittävän pitkä. Osakesäästötilin sisällä osinkoja ei veroteta, joten koko nettosumma jää kasvamaan korkoa korolle. Nordnetin analyysin mukaan tilanne kääntyy pitkällä aikavälillä OST:n eduksi. Muutaman vuoden horisontilla — ja etenkin jos osingot on tarkoitus nostaa kulutukseen — ulkomaiset osinko-osakkeet kannattaa pitää arvo-osuustilillä.

OST:n talletusraja →Milloin OST ei kannata →Kotimaiset osinko-osakkeet →

Tarkistettu 20.7.2026 · Lähteet: vero.fi (Osakesäästötilin verotus), laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta 1552/1995, Pörssisäätiö, Nordnet. Sisältö on informatiivista, ei veroneuvontaa.